Sipe69's Journal, 26 Oct 18

Kävin itse kyseisessä leikkauksessa 28.8.2018, nyt pidän täällä päiväkirjaa mutta niin että sitä ei muut pääse lukemaan. Koska en jaksa kommentteja. Yritän opetella loppuelämän ruokailutapoja johon koen kuuluvan kaiken ruuan niin kasvikset, proteiini, lihat, kalat, kanat, perunan, riisin, pastan, viljojen ynm, myös herkkujen, itseäni pelottaa vuosien jojoilujen ja tiukkojen diettien jälkeen miten tulen onnistumaan loppuelämän elintapojen suhteen. Lisänä on leikkauksen jälkeen tulleet makumuutokset joista hyvänä pidän kun lempisuklaani fazerin sininen ei ole enää hyvää, muitakin makumuutoksia ja elimistön reagointeja on tullut joihin olen tyytyväinen. Lihavuusleikkauksen jälkeistä elämää ei voi kukaan muu ymmärtää niinkuin toinen leikattu, se on uudestaan ruokiin tutustumista, syömään ja pureskelemaan opettelemista, toisia ruokia syötävä hitaammin toiset menee nopeammin. Aivan alku oli järkytys itselleni niin vaikeaa oli syöminen. Nykyään mietin määriä mitä syön ja totean se on vain pieni osa entisestä. Hyvää tarkoittavat neuvot ja ohjeet eivät aina tunnu kaiken myllerryksen ja oman epävarmuuden kanssa eläessä hyvälle. Jokainen meistä joutuu etsimään itselle parhaat elämäntapansa joiden kanssa pystyy elämään loppuelämänsä. Jos miettii vaikka liikuntaakin ei voi sohvaperunasta yhtäkkiä tehdä aktiivista liikunnan harrastajaa. Itse odottelen kuntosalin avautumista ja oma tavoitteeni on alkaa käydä siellä 2-3 x viikossa, tämän lisäksi pitäisi harrastaa aerobista liikuntaa noin 3xviikossa, fysioterapeutti tähän kannusti, oli ihanaa kun sain liikuntalääketieteen puolilta soiton jossa laitettiin nyt tavoitteeksi tuo salilla käyminen....jos vaatii itseltään liikaa ei sitä jaksa loppuelämää, leikkaus itsessään on radikaali muutos joka muutti ruokailujani ja suhdetta ruokaan. Haaveenani on kunnolla saada aloitettua saliharrastus niin että saisin jopa lihasmassaa kasvatettua hieman, tämän lisäksi haaveena on kestävyyskunnon nouseminen mutta vähitellen ei liian montaa asiaa yhtaikaa. 

Jep itse kanssa monen vuoden jojoilut ym dieetit ja nyt ei enään jaksa. Tästä tiedän saavani uutta puhtia ja tätä olen kanssa miettinyt mooonta vuotta uskallanko ja kannattaako mun mennä ja juttelin tän vuoden reumahoitajan kanssa ja hän kehotti hakemaatähän ja nyt ollaan jo siinä pisteessä että leikkaus odottaa joulukuussa. Tsemppiä ja pidetään yhteyttä ja on kiva kuulla miten sinulla on mennyt. T. Sirpa  

Yritän välillä käydä kirjoittelemaan, tie on eräällä tavalla vasta alussa, kun laskee uuden alun leikkauspäivästä. Tsemppiä sinulle.  

Anneli, minkälaisia kommentteja siis olet saanut? Mulla tuo valitsemani boostaus herätti kommentointia mutta se on onneksi pysynyt ihan hyvän fiiliksen settinä.  

Miumaumuiskis en voi olla raa-an rehellinen tuntemuksistani jos päiväkirja on julkinen, syömisen ja eri ruokien kokeilu on niin erilaista leikkauksen jälkeen mitä ennen sitä, jos olen raa-an rehellinen julkisesti niin jonkun reaktio pohdintoihini voi olla hyvää tarkoittava mutta satuttaa. Itseni on löydettävä itselleni sopiva ruokailutavat terveellisten ja epäterveellisten ruokien suhteen. En kaipaa ohjeita ja neuvoja asian suhteen jollen niitä erikseen pyydä. Voin kertoa mitä elämäni on leikkauksen jälkeen se on kohtuu raakaa pohdintaa ja ilon, toivon, epätoivon ja huolen hetkiä.  

Pyydän anteeksi omia kommenttejani anneli197, mutta tilanteessasi yksityinen päiväkirja lienee parempi, jos et kerran halua niitä kommentteja. Myös kommentoinnin saa pois, jos haluaa, että muut saavat kuitenkin lukea. Itsellä paha tapa kommentoida myös niitä asioita, joissa koen, että voisi tehdä toisin 🤭. Olen itse saanut myös kärkeviäkin kommentteja omista valinnoistani, mutta arvostan niitä ja siksi tykkään pitää julkista päiväkirjaa. Tsemppiä kaikille leikkaukseen meneville & siitä toipuville uuteen elämään. 🤗 

JohnQ tässä vaiheessa on ehkä vähän liian herkillä. Kunhan olen varmempi itseni kanssa on tarkoitus taas läväyttää päiväkirjat julkiseksi. On ihana ollut kuulla kokemuksiasi tummasta suklaasta joka on minulle aikamoisen uusi 🌍 maailma. Löytyykö vahvemmista yli 70% enää erimakuisia vai onko tuo 70% makusuklaiden raja?  

Sipe69 monesko päivä joulukuuta sulla on leikkaus ja missä sairaalassa tehdään? Oletko varmoilla jaloilla leikkauksen suhteen vai onko ristiriitainen olo? Toiset odottavat innolla, toiset peruuttavat kun ovat jo leikkauspöydälle menossa, toiset siirtävät leikkausta ja toiset menevät eteenpäin epävarmuudesta huolimatta. Kaikki ajatukset on sallittuja ja on oikein olla varma ja onnellinen leikkaukseen pääsystä samoinkun epävarmaksi tuntea itsensä. 

Esim kotimainen Leaderin Chef’s suklaa, maustettuna, 85% suklaata. Vähän jauhoista rakenteeltaan, mutta ostan välillä. Almonds&Cranberries, Caramel&Seasalt ainakin (ja Mint, josta et muistaakseni välittänyt). 

Kiitos JohnQ, sulla on kyllä hyvä muisti, voisit muutaman gigan päästäsi siirtää minun päähäni 😍 jotta kapasiteettini kasvaisi 

Toivottavasti joskus tohdit avata sivujasi enemmän, ajatuksiasi oli mielenkiintoista lukea. Ja tosiaan kommentoinnin saa pois. 😊 

Pakko tänne todeta, että itsekin uteliaana olisin mielellään lukenut Annelin päikkyä edelleen. Tsemppiä Sirpalle!  

Anneli Moi Eli leikkaus tehdään Hatanpäällä Tampereelle ja joulukuun 13 pv. Ja hyvillä mielin menen tätä miettinyt, pohtinut jo monena vuonna ja nyt sitten hain ja pääsin. Nyt kun malttaisi odottaa vielä tovin. Minulla paino bmi ei ole yli 40 vaan 38 mutta oheisen sairauksia on muutama joiden vuoksi pääsin tähän operaatioon. Ja uskon että kun paino laskee niin mieli piristyy ja liikkumaankin pääsee pienimmillä koivuilla. Reuma muuten kiusana 3 erilaista joten näillä mennään..  

Hyiii...joulu....en voi sietää...joka paikkaan "velvoitettu" kyläilemään lapsien kanssa, viimesetkin rahat menee lahjoihin, joululaulut alkaa jo lokakuussa..samoin kaikki helkutin joulu hömpötys... hyi hitto 😣